Pleunan tarina
|
Pleuna kuksa
Pleuna on suosittu retkipaikka Siiponjoen luontopolun varrella Kalajoella. Pleunan kotalaavulle on ajotieltä matkaa vain muutama sata metriä, joten siellä voi mainiosti pistäytyä vaikka nokipannukahvilla ja makkaraa käristämässä. Muutenkin reitiltä on helppo valita mieleisensä etapit. Siiponjoen 20 km luontopolku on perustettu vapaaehtoisten voimin. Luontopolun varrella on Valkeaveden ja Kourinkallion laavut, Särkijärven kota sekä Pleunan kotalaavu. Pleuna kuuluu Naturaan ja sen omistaa Kalajoen seurakunta, jonka kanssa Kalajoen Rotaryklubi on sopinut paikan käyttöoikeudesta. Kalajoen kaupunki on sopinut maanomistajien kanssa luontopolun kulkureiteistä ja maksaa niistä korvausta, on kunnostanut lankkupolkuja, hankkinut opastekartat ja rakentanut tuloportit. Kaupunki on ryhtynyt huolehtimaan myös Valkeaveden ja Kourinkallion laavuista sekä Särkijärven kodasta. Pleunan kotalaavun on rakentanut Kalajoen Rotaryklubi ja myös huoltaa sitä. Ylläpitoon on saatu tukea yrityksiltä ja ylläpidon tueksi yhdistys mm. myy Pleuna kuksaa. Kuksan hinta on 35 € + mahdolliset postituskulut 7,50 €. Nimikointi sisältyy hintaan. Lähitienoolle voimme toimittaa kuksan vaikka kotiovelle. Kuksan voit hankkia itsellesi ja/tai lahjaksi antamalla yhteystietosi alla olevalla lomakkeella. Me otamme yhteyttä. |
Anna yhteystietosi ja kerro viestissä, miten haluat kuksan nimikoida. Me otamme pian yhteyttä ja sovimme yksityiskohdat ja toimitustavan.
 Heti laavun suvannon jälkeen Siiponjoki muuttuu koskeksi - Pleunankoski |
Nimi Pleuna juontaa Turkin ja Venäjän sotaan 1877-78, johon Suomen kaarti osallistui. Kaarti sai mainetta Plevnan kaupungin piirityksessä ja valtauksessa. Sodan aikana Antti Siermala -niminen henkilö etsi torpan paikkaa Siiponjoen varresta, ja kun se löytyi, vaimo julisti, että ”Nyt on Pleuna vallattu”. Siitä torppa saikin nimekseen Plevna, joka ajan kanssa muotoutui Pleunaksi.
Siiponjoki on 41 kilometrin mittainen Kalajoen sivujoesta Vääräjoesta haarautuva laskujoki, jonka alajuoksu kiemurtelee hiekkaisten rantatörmien ja hiekkadyynien välissä. Se on muodostanut joesta erilleen jääneitä juoluoita – makkarajärviä. Joki on meanderoiva. Se tarkoittaa, että virta muotoilee vapaasti uomaansa hiekkaharjanteiden lomassa. Muotoutuminen on suojeltu Naturassa. Laskupaikallaan mereen Siiponjoki haarautuu laajaksi suistoksi.
Tiesitkö, että Tukkijoella-näytelmä ja siitä tehdyt kolme elokuvaa perustuvat Siiponjoen uittoihin? Teuvo Pakkala nimittäin majaili Rahjassa Joensuun talossa ja merkitsi näkemänsä ja kokemansa muistiin. Siitä syntyi rakastettu laulunäytelmä, jonka laulut sävelsi Oskari Merikanto. Ensi-illasta on 125 vuotta, ja Siiponjoen uitotkin loppuivat jo kauan sitten, mutta yhä vain Tukkijoella kuuluu kesäteattereiden suosikkinäytelmiin.
Siiponjoki tarjoaa mieliin painuvan ulkoiluelämyksen, ja sinne palataan kerta toisensa jälkeen. Metsässä kävely tuo tutkimusten mukaan myös merkittäviä terveyshyötyjä, ja se on ilmaista ja helppoa. Muistathan kuitenkin, että minkä tuot, sen myös jaksat viedä pois, sillä Pleuna ei ole järjestetyn jätehuollon piirissä.
 Siiponjoessa on Pleunan laavun kohdalla suvanto, jonka jälkeen muutaman kymmenen metrin päässä Pleunankoski. |
 Nokipannukahvit laavulla |
 Pleuna talvella |
 Nimetön Siiponjoen mutka lokakuussa |
 Mutkitteleva Siiponjoki ja Pleunan laavu kartalla |
 Rotaryjärjestön kansainvälisiä vaihto-oppilaita ulkoilemassa ja ruokailemassa Pleunan laavulla muutama vuosi sitten. Ryhmää ohjasi Mauri Siipola |
 Pleunassa käy tuhansia kulkijoita, joten polttopuuta kuluu vuosittain kuormatolkulla. Tässä käynnissä polttopuusavotta ja puuladon korjaus. |
 Yrityksiä mukana tukemassa hyvää asiaa |
 Ilman lahjoittajilta saatua hukkapuutavaraa ja talkootyötä Pleunan puuhuolto tulisi kalliiksi. |
 Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, sitä ei voi kiertääkään, täytyy mennä läpi! Traktori jäi kinokseen, mutta Pleunan puuhuolto toimii kaikissa olossuhteissa, kun on kunnon vermeet! |